lauantai 3. tammikuuta 2009

Kahlata jalat rämeestä märkinä suossa, joka imee sisuksiinsa, tanssia ruusun piikeistä rakennetulla piikkimatolla, vaeltaa loputtomiin autiomassa, missä hiekka polttelee jalkapohjia eikä horisonttia näy. Haluaisin jo ulos tästä kirotusta kultaisesta häkistä, rikkoa rubiinein koristellut pinnat palasiksi ja juosta pois. En jaksa enää tätä vitun elämätöntä elämää, jota en osaa enkä jaksa elää vaikka miten haluaisin. Miksen minä voi olla niin kuin muut? Miksei minulle riitä mikään?

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Varmasti riittäisi mikään, mutta ei todellakaan tarvitse tyytyä siihen paskaan, jota elämä liian monelle tarjoaa..

Voimia ja hali<3

Lorena kirjoitti...

Voimia paljon paljon paljon<3

Yritä jaksaa.

superchic kirjoitti...

Samaa kysyn minäkin. Virtuaalihalaus...